Operight-koulutuksen verkkokurssi

Tehtävä 1B: Lupalappu kopiointiin

"Yhteiskuntaopin opettaja Eero koostaa valokopiokoneella oppimateriaalia Suomen eduskunnasta. Hän leikkaa koosteeseen valokuvia sanomalehdistä ja tulostaa muutaman kuvan internetistä. Tekijänoikeuslain mukaan tekijältä tarvitaan lupa teoksen kopiointiin. Eero on lukenut laista, että useimmat valokuvat eivät ole teoksia, mutta hän arvelee että valokuvia ei silti voi kopioida vapaasti."

******

Millainen oikeus kuvaajalla on valokuvaan ja miten se eroaa teoksen suojasta?

Tekijänoikeuslain perusteella kuvaaja omistaa oikeudet ottamaansa valokuvaan ja saa sitä kautta suojan valokuvalleen. Silloin, kun kyseessä on taideteokseen rinnastettava erityisen omaperäinen valokuva, valokuva saa suojaa teoksena. Teossuoja on voimassa kunnes valokuvaajan kuolinvuodesta on kulunut 70 vuotta. Tavalliset valokuvat, jotka eivät ylitä teoskynnystä, saavat suojan lähioikeutena, jolloin suoja on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisvuodesta. Käytännössä teossuoja ja lähioikeuteen perustuva, tavallisen valokuvan suoja takaavat kuvaajalle lähes samat oikeudet. Oleellisin ero koskee jo mainittua suoja-ajan pituutta sekä valokuvan suojaa suhteessa eri teoslajeihin. Ennen vuotta 1966 julkistetut tavalliset valokuvat eivät ole suojan piirissä.

Myös kuvatulla henkilöllä on oikeuksia, jotka vaikuttavat kuvaajankin oikeuksiin - tosin ei tekijänoikeuslain vaan mm. henkilötietolain ja rikoslain perusteella. Henkilötietolain mukaan valokuva, jossa on kuvattuna tunnistettavia henkilöitä, katsotaan pääsääntöisesti henkilötiedoksi, jota ei saa julkaista ilman henkilön itsensä lupaa. Eeron valikoimien kuvien sisältöä ajatellen henkilötietolaissa on poikkeusperuste, joka koskee ”tiedotusvälineissä julkaistua aineistoa sellaisenaan”. Sen mukaan henkilötietolakia ei pääsääntöisesti sovelleta aineistoihin, jotka sisältävät vain esim. sanomalehtileikkeitä sellaisenaan, vaikka niissä olisikin mukana tunnistettavia henkilöitä esittäviä valokuvia. Rikoslaki puolestaan suojaa kuvattavaa henkilöä mm. kieltämällä julkaisemasta kuvia, jotka voidaan tulkita yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseksi tai kuvan kohteen kunnian loukkaamiseksi.

****************************************************************************

"Eero haluaa olla hyvänä esimerkkinä ja tehdä oppimateriaalin luvallisesti. Hän tietää, että kouluilla on lupa ottaa rajallisesti kopioita valokuvista ja muustakin suojatusta aineistosta."

******

Millä perusteella ja miten laajasti koulussa voidaan kopioida suojattuja aineistoja?

Opetusministeriön ja Kopioston välille on neuvoteltu sopimus, joka antaa kouluille luvan valokopioida tietyin rajoituksin opetuskäyttöön, oppilaille maksutta jaettavaksi lähes kaiken tyyppisiä koti- ja ulkomaisia julkaistuja teoksia kuten kirjoja, lehtiä tai nuotteja. Samalle oppilasryhmälle saa kopioida yhdestä julkaisusta vuoden aikana enintään 20 sivua mutta ei kuitenkaan enempää kuin puolet koko julkaisusta. Nuoteista on lupa kopioida vain 10 sivua muuten samoin ehdoin kuin edellä mutta esityskäyttöön kopioitujen nuottien käyttö on rajattu vain opetustilanteisiin ja oppilaitoksen pienimuotoisiin, maksuttomiin tilaisuuksiin. Lupa kattaa myös laillisesti julkistetun digitaalisessa muodossa olevan aineiston tulostuksen (enintään 20 sivua) ja ko. tulosteiden valokopioinnin mutta ei digitaalisen kopion tuottamista. Kopiointilupa ei kata myöskään työ-, harjoitus- tai vastauskirjojen kopiointia lukuunottamatta etäopetukseen liittyvää rajoitettua kopiointioikeutta. Julkaistut diakuvat ja piirtoheitinkalvot eivät ole valokopiointiluvan piirissä. Opetusministeriön valokopiointilupa on pääsääntöisesti tarkoitettu hyödynnettäväksi toissijaisena mahdollisuutena tilanteissa, joissa alkuperäistä teosta ei ole saatavilla.

Joissakin julkaisuissa, jotka tässä mainitaan kuuluvan valokopiointiluvan piiriin, saattaa olla kopioinnin kieltävä merkintä. Merkintä on pätevä vain, jos kiellosta on ilmoitettu Kopiostoon ja siitä löytyy maininta Kopioston kieltoilmoituslistalta osoitteesta www.kopiosto.fi. Tällä hetkellä tuolla listalla mainitaan ainoastaan yksi oikeudenomistaja, joten kieltäminen ei näytä olevan kovin yleistä. Kaikista valokopiointiluvan piiriin kuulumattomista suojatun materiaalin valokopioinneista voi sopia erikseen joko tekijänoikeuksien haltijan tai Kopioston kanssa.

Myös audiovisuaalisen materiaalin tallentaminen on suojattujen aineistojen kopiointia. Opetusministeriön hankkimalla luvalla voidaan tallentaa tietyin rajoituksin tiettyjen kotimaisten TV-kanavien (YLE TV1, YLE TV2, MTV3, Yle Teema ja FST5) ja yleisradion lähettämiä ohjelmia lukuunottamatta elokuvia, ulkomaisia jatkuvajuonisia sarjoja ja mainoksia. Lupa kattaa vain suorien lähetysten tallentamisen - ei esimerkiksi internettiin tallennettuja mainittujen TV- tai radiokanavien ohjelmia. Ostettujen, lainattujen ja vuokrattujen tallenteiden käyttö opetuksessa ja kopiointi opetuskäyttöön on kielletty opetusministeriön hankkiman luvan puitteissa. Kunnat ovat kuitenkin usein tehneet Teoston kanssa musiikin esittämistä ja tallentamista koskevan kuntasopimuksen, joka tarjoaa kunnille ja myös niiden omistamille kouluille oikeuden laillisesti hankittujen musiikkitallenteiden kopiointiin tietyin ehdoin.

Opetusministeriön hankkimat kopiointiluvat koskevat vain maksutonta, julkista opetusta. Maksullista opetusta järjestävien ja kurssimaksuja perivien oppilaitosten tulee hankkia kopiointiluvat itse.

Voiko eri lähteistä otettuja aineistoja yhdistää kopioitaessa yhdelle sivulle?

Tekijänoikeuksilla suojatun teoksen muuntelu on pääsääntöisesti kielletty ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa. Teoksista voidaan kuitenkin ottaa lainauksia eli sitaatteja uuteen teokseen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa silloin, kun sitaatilla on selkeä asiayhteys muuhun tekstiin ja siteeraaminen on perusteltua. Sitaatteja voidaan ottaa useasta eri lähteestä. Sitaattioikeuden perusteella ei kuitenkaan voi esimerkiksi kerätä kuvitusta julkaisuun eikä rakennella kollaaseja esimerkiksi lehtileikkeistä, koska silloin ollaan tekemässä johdannaisteoksia, jotka edellyttävät luvan alkuperäisten teosten tekijänoikeuksien haltijoilta. Lähioikeudella suojatuista valokuvista voisi käsittääkseni sommitella uuden teoksen vaikkapa maalaamalla kuvat yhdelle sivulle. Valokuvan käytöstä maalauksen mallina on olemassa oikeustapaus, jossa lähioikeutta ei katsottu loukatun.

Voiko aineistoja kopioida myös internetistä?

Tekijänoikeuslailla suojattuja materiaaleja ei pääsääntöisesti saa kopioida internetistä julkiseen käyttöön ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa. Opetusministeriön kopiointilupa mahdollistaa kuitenkin 20 sivun tulostamisen internet-julkaisusta opetuskäyttöön - digitaalista kopiota ei saa tehdä. Internetissä on myös sellaista materiaalia, joka ei ylitä teoskynnystä tai kuulu lähioikeuksien piiriin, joten se on siltä osin vapaasti käytettävissä.

****************************************************************************

"Eero esittää monistamaansa oppimateriaalia luokalle dokumenttikameralla. Sillä voi esittämisen lisäksi tallentaa aineistot digitaaliseen muotoon, jolloin ne voidaan jakaa tiedostoina oppilaille tai esittää myöhemmin luokalle suoraan kameran muistista. Dokumenttikameroiden mukana luokkiin on asennettu videotykit, joihin Eero voi kytkeä oman kannettavan tietokoneensa ja hyödyntää opetuksessa myös PowerPointtia."

******

Onko aineistojen esittäminen dokumenttikameralla tekijänoikeudellisesti ongelmallisempaa kuin aiemmin käytetyillä piirtoheittimillä heijastaminen?

Pääsääntöisesti ei. Dokumenttikameralla voi näyttää sivuja laillisesti julkaistuista teoskappaleista kunhan ei tallenna niitä digitaaliseen muotoon.

Miten tekijänoikeus suhtautuu aineiston tallentamiseen digitaaliseen muotoon dokumenttikameran muistiin?

Tekijänoikeuslain mukaan dokumenttikameralla näytetyn suojatun materiaalin tallentaminen digitaaliseen muotoon tarkoittaisi kopion tekemistä kyseisestä materiaalista, mikä ei ole sallittua ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa.

Entä aineiston lataamiseen internetistä esimerkiksi PowerPoint-esitykseen?

Internetistä haetun kuvan liittäminen osaksi opettajan oppitunnilla käyttämää PowerPoint-esitystä vaatii kuvan tekijänoikeuksien haltijan luvan. Internetistä suoraan voidaan kuitenkin näyttää luento-opetuksessa (ei siis koske verkko-opetusta) lähes mitä julkistettua materiaalia tahansa.

****************************************************************************

Lähteet:
http://www.kopiraitti.fi/kuvat/kuvien_kayttaminen_kouluissa/fi_FI/valokuvat/
Marja-Leena Mansala, Valokuva ja sen kohde - kuka määrää käyttämisestä? IPRinfo 4/2006. http://www.iprinfo.com/page.php?page_id=35&action=articleDetails&a_id=438&id=32
http://www.kopiraitti.fi/Kopiointi/OPMn_kouluille_hankkima_lupa_1/fi_FI/opm_kopiointi_1/
Sopimuslisenssi valokopioinnista, kohdat 3§, 4§, 6§, 7§, 8§. Saatavilla koulusta sekä ©OPE-hankkeen nettisivuilta: http://iprinfo.com/page.php?page_id=376
http://www.kopiraitti.fi/tekijanoikeuksien_abc/fi_FI/suoja_aika/
http://www.kopiraitti.fi/ukk/fi_FI/dokumenttikamera
http://www.kopiraitti.fi/ukk/fi_FI/kopiointi_powerpoint
Valokuva ja yksityisyydensuoja henkilötietolain kannalta. http://www.tietosuoja.fi/uploads/qw2kuu7_1.pdf
Kontkanen, Pirjo (2011). Tekijänoikeudet opetuksessa. http://apumatti.helsinki.fi/lcms.php?am=7921-7921-1
Toikkanen, Tarmo (2011). Mitä opettajan tulisi tietää tekijänoikeudesta. http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/03/mita-opettajan-tulisi-tietaa-tekijanoikeudesta/